Cea, tuo rotumme hurja silmäsairaus... Muiden rotujen piirissä collieta pidetään erittäin silmäsairaana rotuna, sillä onhan kannastamme suurin osa cea-koiria. Se tieto jää näiltä pään pyörittelijöiltä huomaamatta, että kyseisen sairauden lievät (ja yleisimmät) muodot eivät vaikuta koiran näkökykyyn, elämään, eikä sairaus myöskään ole etenevä.
En ole ihan vakuuttunut, onko oikein puhua crd:n osalta (sairauden lievin aste) edes varsinaisesta sairaudesta. Sairaus-sanaan kun liittyy mielissämme läheisesti oireet ja jonkin asteinen kärsimys. Onko koira sairas, jos sillä ei ole mitään oireita, eikä asia haittaa sitä miltään osin - ei nyt, eikä tulevaisuudessa?
Toisaalta toinenkin ääripää, jossa crd:tä pidettäisiin täysin merkityksettömältä ja collierotuun "kuuluvana" asiana ei tunnu oikealta. Olisiko jälleen sen kultaisen keskitien paikka tässäkin asiassa?
Suuri osa kasvattajista varmaan on jo törmännyt tietynlaiseen epätoivoon näiden silmäsairauksien kanssa. Niiden diagnosoiminen tuntuu olevan aika epävarmaa. Pentutarkastuksessa cea-vapaa koira todetaankin aikuisena crd-koiraksi (vaikka sairaus ei voi "puhjeta" aikuisena), coloboma-lausunnon saanut terveeksi tai coloboma osoittautuukin vain crd:ksi. Ymmärrettävämpää on, mikäli pieni coloboma jää huomaamatta pentulausunnosta. Tiedossa on sekin, että cea-vapaa koira voi olla oikeasti crd-koira, jonka crd on vain peittynyt jossain vaiheessa (joskus erittäin varhaisessakin vaiheessa) pigmentin alle.
Mihin siis voimme luottaa? Silmätarkastukset toki ovat parempia kuin mitään, mutta kantapään kautta on tullut opittua että niiden varaan ei täyttä uskoa voi laittaa.
Avuksemme on tullut geenitesti, jota nyt muutamat kasvattajat ovatkin jo alkaneet käyttää, varsinkin etsiessään täysin genotyypiltään normaaleja koiria (jotka eivät ole edes kantajia). Pitkäkarvaisistakin muutamia genotyypiltään normaaleja on jo löytynyt. Nahkaversiossa tilanne nyt onkin asian suhteen valoisampi.
Yksinkertaista ei ole tämäkään. Uusimman tiedon mukaan cea:n kaksi eri vaikeusastetta crd ja coloboma voivatkin olla osittain toisistaan erillisiä. Tätä kasvattajat ovatkin epäilleet kauan, sillä on nähtävissä, että jossain verilinjoissa colobomaa löytyy enemmän kuin toisissa. Onko "geneettisesti silmäterve" normaali siis myös coloboman suhteen? Tästä ei ole vielä tullut yhtenäistä mielipidettä edes silmäeläinlääkärien parissa.
Periaatteessa cea-vapaita (ainakin nyt sitten crd:n suhteen) pitäisi olla nykytietämyksen mukaan helppo kasvattaa. Tarvitsemme siihen vain genotyypiltään kantajia ja normaaleja. Emme kuitenkaan voi kasvattaa pelkkiä silmiä. Koska näyttäisi siltä, että normaaleja löytyy edelleen vain pienen pieni kourallinen, kantajiakin kohtuu vähän, rodun geenipohja hupenisi vaarallisesti, mikäli jättäisimme kaikki crd-koirat pois jalostuksesta.
Näin kuitenkin suositeltiin tehtäväksi rotuyhdistyksessämme vielä 1990-luvun alussa! Colliesanomia lukiessani huomasin, että jalostustoimikunta ei suostunut antamaan suosituksia nartuille, joilla silmissä oli crd. Vielä 90-luvun puolivälissä muistan miettineeni omalla kohdallani, VOINKO käyttää crd-narttua.
Asenteet muuttuvat. Nykyään crd-crd -yhdistelmät ovat arkipäivää. Harvassa ovat yhdistelmät, jossa molemmat vanhemmat ovat cea-vapaita.
Rodut ovat aina kasvattajien käsissä. Mitä kuuluu cea-tilanteelle tänään? Suuntaa näyttää seuraava taulukko:
Vaikka kyseisessä taulukossa on otettu huomioon kaikki silmäsairastuneet colliet, niin suunta on selkeä myös cea:n osalta. Toisaalta huomioitavaa on myös tutkittujen prosenttimäärän suuri nousu.
Mikä on tilanne 10 vuoden päästä? Onko kasvattajilla vielä halua edes yrittää aikaansaada cea-vapaita koiria?
Oletko huomioinut tuossa että vanhaan aikaan suurin osa tutkittiin ainakin virallisesti vasta aikuisena -> jos tuossa taulukossa on mukana kaikki silmätarkastetut, tulos ei kerro oikeastaan muusta kuin siitä että viralliset pentutarkit ja sitämyöten crd-diagnoosien osuus kaikista tutkituista on lisääntynyt.
VastaaPoistaHenk koht en usko todellisen silmätilanteen rodussa juuri muuttuneen muutamaan vuosikymmeneen, eroa on todnäk vaan siinä millä tapaa koiria on tutkittu ja tuloksia tulkittu.
Hyvä huomio Johannalta. Sama kävi mielessä itsellänikin, kun tuon taulukon KoiraNetistä kopsasin.
VastaaPoistaToisaalta 90-luvun alussa oli hyi-hyi jo crd-lausunnon saaneen koiran jalostuskäyttö. Tietoisia crd-crd -yhdistelmiä ei varmasti tehty samassa määrin kuin nykyään. Varmasti koiria, joiden crd oli peittynyt, sen sijaan käytettiin jonkin verran jalostukseen.
Pentutarkastuksia tehtiin jonkin verran epävirallisesti, ja tieto jäi ainoastaan asianosaisten käsiin. Vaikea sanoa, mikä kokonaistilanne peittyneiden crd-silmien osalta oli.
Toisaalta jos vertaa asiaa nykypäivän go-normal koiriin, niin mututuntuma minulla on, että selvät crd:t (jotka eivät peity) ovat lisääntyneet.
Kokonaisuutena en minäkään usko tilanteen cea:n osalta olevan muuttuneen noin radikaalisti, mitä tuo taulukko näyttää. Uskon kuitenkin että kantajat ovat vähentyneet. Yksistään uskon siihen jo siksi, että ilmapiiri cea:n osalta on niin paljon avoimempi ja crd-koirien käyttö täysin hyväksyttyä (jota siis se ei ollut aikaisemmin). Totuus kuitenkin on, että crd-crd -yhdistelmät poikivat aina pentueellisen cea-koiria. Jo näiden yhdistelmien lisäys vähentää väkisinkin kantajien määrää.